Tai eihän tämä tietenkään mikään kynä ole. Mikä lienee tietokoneen hilavitkutin mutta kyllä tätä sopii käyttää koska 80 v. mummokin kirjoittaa päiväkirjaa tietokoneella. Mitäköhän siellä lukee, tietysti jotain kauheuksia mitä isä on tehnyt nuorena.
Isällä on ollut kiirusta koulun kanssa. On pitänyt tehdä metsätuhokokoelmaa ja työäpaikkahakemuksia. Tietokoneella tietysti.
Tuhokokoelman merkeissä pääsin sentään sunnuntaina retkeilemään kasvitieteelliseen puutarhaan Kaisaniemeen. Retkiseurana oli pojan sijasta äiti-ihminen. Pojalla oli ulkoilukiireitä kotimaisemissa.
Löytyihän sieltä tuhoja. Selkärankaisista ainakin kani ja ihminen.
Kanituho on aika selvä, sehän puputtaa kuorta ja oksankärkiä puista ynnä pensaista.
Ihmistuho onkin sitten vähän monimutkaisempi juttu. Puistoon on istutettu tietenkin monia erilaisia lajeja eri puolelta maailmaa. Eräs laji, nutkansypressi (Chamaecyparis nootkatensis) oli täysin kuivanut. Puun tai ainakin sen yhteyttävien osien kuoleminen johtuu pakkasesta. Laji on kotoisin Pohjois-Amerikan länsiosan vuoristoista, eikä se kestä pakkasta. Ihmisten onkin hyvä muistaa tämä asia kun suunnitellaan istutuksia. Talousmetsien osalta taimimateriaali on viranomaisvalvonnassa, onneksi.
 |
| Nutkansypressi 26.2.2012 |
Toivottavasti puu vielä toipuu, ainahan puut eivät kuole vaikka jonain vuonna ne näyttävät huonoilta.
Tämä tällä kertaa, seuraavalla kerralla isä käsittelee jotain pojan kanssa yhdessä tehtyä hommaa.
Isä